Viime vuoden loppupuoliskolla luin pari kirjaa, jotka sattuivat osumaan silmiini lehdistä. Kellokosken prinsessasta oli taidettu tehdä jokin lehtiarvostelu ja se herätti mielenkiintoni kun taas Aavikon kukka nimisen kirjan huomasin kirjakerhon mainoksessa. Molemmat kirjat ovat mukavaa, joskin aika nopeaa, luettavaa jos tykkää tositarinoista.
Kellokosken prinsessa: Ilkka Raitasuo ja Terhi Siltala
Kirjassa kerrotaan mielisairaan Anna Svedholmin elämän alkutaipaleesta sekä tietenkin Kellokosken mielisairaalassa vietetystä ajasta, joka kattaa hänen koko elämänsä sinellä noin 30 ikävuodesta eteen päin. Anna luulee olevansa Buckinghamin palatsista vauvana siepattu prinsessa. Tämän tarinan Anna kehittää itselleen mielisairaalassa ja vahvistaa sitä siellä ollessaan ja osaltaan sitä vahvistaa myös hoitohenkilökunta lähtemällä leikkiin mukaan. Itse olisin kaivannut kirjaan hieman syvempää näkökantaa esim. hoitomuotojen osalta ja siitä kun Anna ei varmastikaan aina ollut niin ihastuttava prinsessa eli prinsessan kääntöpuolesta. Kevyttä iltaluettavaa ja kirjan lukee todella nopeasti, koska sivuja on vain 252. Arvosana kirjasta asteikolla 1-5 on 1. Arvostelun kirkasta voit lukea esim. Savon Sanomien sivuilta.
Aavikon kukka: Waris Dirie
Waris Dirien tarina on kuin suoraan Tuhkimosta. Kurjuudesta parempaan elämään. Tai ehkäpä Wariksen elämä itsessään aavikolla ei ollut kurjaa, mutta varmastikin kulttuuri siellä teki elämästä lopulta kurjaa. Kirjaa lukiessa pintaan nousee monia tunteita, inhoa, säälinä myötätuntoa, iloa, surua jne. Kirja on hieman samanlainen kuin Sarita Skagnesin Vain tytär. Tässäkin tapauksessa naisen asema ei ole mikään häävi, sillä pienet tytöt naitetaan vanhoille miehille ja tytöt ympärileikataan, jopa vain viisi vuotiaana! Kaikesta huolimatta Wariksen elämä lähtee parempaan suuntaan ja hän tekee nykyään arvokasta työtä YK:n erityislähettiläänä. Sivuja kirjassa on 288, joten lukeminen ei vie kovin kauan. Suosittelen kirjaa kaikille, sillä taas kerran maailma avautuu meille enemmän. Arvosanaksi 1-5 asteikolla annan 3.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti