Arska on nyt asustanut meillä sen reilun viikon verran. Kova on poika touhuamaan, hampaita kokeillaan jokaikiseen paikkaan ja tietenkin mieluiten käsiin ja jalkoihin. Arskalla on paljon kaikkea omaakin, mutta eihän se tietenkään kiinnosta, koska se on sallittua! ;) Mutta pikkuhiljaa tuo meidän riiviökin alkaa oppimaan mikä on ei ja jos meno äityy oikein villiksi eikä sana paina juuri lainkaan, niin silloin joutuukin jäähylle omaan aitaukseen ja siellä pitää hetkinen rauhoittua ennen kuin voi tulla jatkamaan. Mutta tärkeintähän on koiran kanssa kaikenlainen touhuaminen, ollaan jo pantaan totuteltu, käyty pienillä hihnalenkeillä, hampaita katseltu yms yms. Perusarkea siis. Siitä täytyy kyllä iso plussa antaa pojalle, että tarpeensa tekee ulos todella hienosti, aina kun vaan hoksaa koiran sinne kiikuttaa. Tietenkin ylläreitä tulee myös sisälle, mutta keltäpä pieneltä niitä ei tulisi?
 |
| Arska tuumailee, että pitäisiköhän rueta nokosille... |
 |
| Tässäpä on hyvä ottaa pienet unet. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti